Oma valokuva
+30-v. ulkosuomalaisen käsityöblogi. Suomesta Thaimaahan muuton myötä käsityöt ovat siirtyneet neulomisesta enemmän virkkaamisen suuntaan. Samalla villalangat vaihtuivat puuvillaan. Mielelläni myös ompelisin enemmän, jos aikaa vain olisi! Blogissa esiintyy toisinaan myös 17-vuotias ulkosuomalainen kissaherra Ludvig.

31.12.2011

Ei paljon mitään nähtävää...

Joululomaa on takana jo yli viikko, enkä ole neulonut juuri mitään. Näitä supervauvan polvisukkia työkaverin vauvalle olen pyöritellyt jo aatosta asti puikoilla, laiskasti aina kerroksen tai pari silloin tällöin. Ei vaan jotenkin innosta. No, nyt ollaan onneksi jo toisen sukan jalkaterässä, joten tuskin näissä enää kovin kauaa voi kestää.

Lankana tutusti Wool, kuviona kaksinkertainen helmineule.
Joululahjaksi sain useamman kerän Maijaa, josta ehkä voisin tehdä itselleni polvisukat. Tarvitsisin sellaiset, ja värit olivat ihania, kyllä se äiti tyttärensä maun tuntee. Lisäksi sain lahjaksi jo aiemmin esitellyn Joulupallot-kirjan ja kerät valkoista, punaista ja tumman vihreää Maijaa niiden neulomiseen sekä 3mm ruusupuupuikot. Uusien joulupallojen neulominen saa kyllä varmaan tovin odotella. Pikkuveli tilasi jo lumiukkopallon ensi vuoden lahjaksi. Pitää laittaa lappu kirjan väliin, että muistan.

Ehkä se neulomisinto jostain taas löytyy, kun noista sukista pääsen eroon. Ideoita on kyllä päässä jo monia...

Pehmeää ja neulerikasta uutta vuotta kaikille neulojille!

Lukutoukan katsaus vuoteen 2011


Tämä teksti löytyy nyt myös kirjablogistani.

Vaikkei tämä mikään oikea kirjablogi olekaan, innostuin kuitenkin Susan aloittamasta Lukutoukan katsaus vuoteen 2011 -haasteesta ja päätin osallistua. Yllättävän vaikea oli kyllä valita näitä kirjoja...

1. Minkä lukemasi kirjan olisit toivonut löytäväsi joulupaketista tänä vuonna, ellet jo olisi lukenut sitä?
Li, Cunxin: Maos siste dansare (tai englanninkielinen versio)

2. Mitä kirjaa suosittelisit ystävälle, joka ei ole lukenut paljoa, mutta kaipaisi lukuelämyksiä?
Stockett, Kathryn: Piiat

3. Mikä kirja sinun teki mieli jättää kesken?
Reynolds, Alistair: Ilmestysten avaruus (Onneksi en kuitenkaan jättänyt. Reynoldsin kirjat imaisevat mukaansa hitaasti, mutta varmasti)

4. Mikä kirja sai sinut vuodattamaan kyyneleitä?
Sonk, Monika: Utan: om barnlöshet och barnfrihet

5. Minkä kirjan lukemista odotit ennakkoon eniten?
Demick, Barbara: Suljettu maa - elämää Pohjois-Koreassa

6. Mikä kovasti pitämäsi kirja sai mielestäsi aivan liian vähän näkyvyyttä ja ns. blogisavuja?
Olen seurannut kirjablogeja vasta niin vähän aikaa, etten osaa vastata.

7. Mikä kirja oli suurin pettymys?
Gabaldon, Diana: Lordi Grey ja veitsenterän veljeskunta (Tähän asti lukemistani Gabaldonin kirjoista olen pitänyt paljon. Tässä kirjassa juoni ei kuitenkaan toiminut juuri ollenkaan. Eniten pidin kohdista, joissa Jamie esiintyi, tuntui kuin olisi tavannut pitkästä aikaa vanhan ystävän!)

8. Minkä kirjan ottaisit ainoaksi kirjaksi autiolle saarelle uudestaan...ja uudestaan luettavaksi?
Tämän vuotisista en mitään.

9. Mikä kirja herätti sinulla eniten halua keskustella kirjan tapahtumista ja henkilöistä?
Li, Cunxin: Maos siste dansare

10. Minkä kirjan sulkisit aikakapseliin avattavaksi sadan vuoden päästä täällä Suomessa?
Patrakova, Inna: Tulkki

11. Mistä kirjasta haluaisit nähdä elokuvan, ellei sitä jo ole tehty?
Nousiainen, Miika: Vadelmavenepakolainen

12. Minkä kirjan ns. jälkimaku oli niin voimakas, että mietit sitä vielä pitkään viimeisen sivun kääntämisen jälkeenkin?
Hotakainen, Kari: Juoksuhaudantie

13. Mikä kirja oli suurin yllättäjä hienon lukukokemuksen myötä?
Huovinen Veikko: Hamsterit (Odotin jotain ihan muuta. Ihana tunnelma.)

14. Mistä kirjasta et muista enää paljoakaan, vain lähinnä tunnelmia ja pätkiä sieltä täältä tapahtumista?
Soininvaara, Taavi: Vihan enkeli

15. Mitä kirjaa suosittelisit eniten muille kirjablogisteille?
Funke, Cornelia: Rosvoruhtinas

Olisi noita kirjoja voinut moneen kohtaan laittaa useammankin, mutta pitäydyin "säännöissä" ja valitsin vain yhden kuhunkin kohtaan.

21.12.2011

Skonssit

Eilen illalla meillä syötiin skonsseja. Löysin ohjeen syksymmällä seuraamastani australialaisesta blogista Down to Earth, ja olen sittemmin niitä muutaman kerran leiponut. Ihania! Taikina koostuu oikeastaan samoista aineksista kuin meikäläiset teeleivät (jotka siis kai ovat sovellus näistä), jopa samoissa suhteissa, mutta tulos on paljon herkullisempi. Kaikkein parhaiten näitä mielestäni kuvaa sana pehmeä. Tuhteja kyllä ovat, mutta silti niin pehmeitä ja suussa sulavia. Liekö salaisuus sitten taikinan vaivaamisessa vai missä?

Näissä on seassa kuivattuja karpaloita ja aprikooseja, pähkinöitä sekä auringonkukan siemeniä. Maistuivat ihanalta voin kera, eivätkä yhtään hassummilta herkullisen appelsiinimarmeladin kanssakaan ;)

Tässä alkuperäinen ohje englanniksi: scones

Ja tässä suomennettu, osin hieman sovellettu ohje:
2 cup vehnäjauhoja (itse käytän puolet tästä määrästä täysjyväjauhoja)
1tl leivinjauhetta
n. 1/2 tl suolaa
1cup piimää (tai maitoa tai jugurttia tms.)
30-50g voita (alkuperäisohjeessa on tuo pienempi määrä, mutta olen laittanut vähän enemmän..)
n. 1 tl hunajaa
(kuivattuja marjoja tai hedelmiä, pähkinöitä, siemeniä, jotain muuta hyvää...)

Voi ja kuivat aineet nypitään. (Eilen unohdin tämän, ja sekoitin sulatetun voin taikinaan lopuksi. Hyviä tuli näinkin.)
Joukkoon sekoitetaan piimä ja hunaja.
Taikinaa vaivataan 30 sekuntia.
Sitten taikina taputellaan n. 2cm levyksi, josta otetaan pyörylöitä juomalasilla. Lasin koosta ja taikinalevyn paksuudesta riippuen tästä taikinasta tulee n. 6 skonssia.
Paistetaan 220 asteessa, kunnes skonssit ovat kauniin ruskeita.
Syödään, mieluiten lämpiminä.

Kaikissa lukemissani ohjeissa on varoiteltu, että skonssit eivät ole ollenkaan hyviä jäähtyneinä saati seuraavana päivänä. Höps. Kyllä meillä ainakin menee... Mutta parhaimpia toki lämpiminä!

19.12.2011

Pikkuruisia

Tällaisia on valmistunut viikonloppuna. Ensin neuleliivi kummipojalle, joka tosin ei ole enää ihan pikkuruinen, vaan jo yli puolitoistavuotias nuori herra.


Ohjeena tässä oli Pienten pukimet -kirjan Taneli-neuleliivi. Ohjeen liivi tosin oli tehty erilaisella pintakuviolla ja puuvillasta. Tässä lankana on Girgnascon Flavia baby, jota kului 3mm puikoilla neulottaessa n. 90 g. Sitten pieniä selityksiä kuvasta: tasku on oikeasti ihan suorassa, hölmösti vaan sijoitin liivin taiteltujen peittojen päälle, niin että se taipuu... ja vasemmalla olalla näkyvä "lankalenkki" on oikeasti nappi, johon valo osuu hassusti.... ja oikeasti molemmat kädentiet ovat saman korkuisia, tuossakin on vaan taas sellainen peiton taite...joo, vähän kökkö kuva.


Toisena neuleena valmistui lämmikettä jollekin vielä ihan pikkuiselle, 60cm neuletakki myyntiin.


Tässä lankana oli luonnonvalkoinen Wool, myös kolmosen puikoilla neulottuna. Lankaa kului n. 100g. Ohje oma.

Seuraavaksi puikoille päätyy vauvalahja työkaverille sekä yhdet lapaset, sen jälkeen onkin loman ja omien neuleiden vuoro!

12.12.2011

Joulukortteja

Mies on tänään illan töissä, ja minä olen kuluttanut aikaani joulukortteja askarrellen. Idean sain tänä vuonna Ellin askartelublogin viime vuoden joulupallokorteista: joulupalloja. Tässä minun toteutukseni (pahoittelut hieman epätarkasta kuvasta).

 

Pohjana on luonnonvalkoinen kartonki ja pallot on leikattu Tiimarin kuviopapereista. Ihan tasaisia ympyröitä nuo pallot eivät kyllä ole, kun en omista kuvioleikkuria, vaan leikkelin ihan saksilla viivoja pitkin. Ripustusnarut on piirretty ihan vaan vapaalla kädellä kultatussilla. Tekstinä yksinkertaisesti "Hyvää joulua!"

Hieno fiilis, kun kerrankin on kortit valmiina jo ihan oikeasti ennen 15.12.! Yleensä näitä nykerretään sen päivän iltana ja pudotetaan postilaatikkoon yömyöhällä. Viime vuonna en ehtinyt nykertää ollenkaan, ja kun valmiitakaan kortteja en halunnut ostaa, jäivät kortit lähettämättä. Joten nyt hymyilyttää, kaikki 21 korttia valmiina, enää edessä se jokavuotinen osoitteiden metsästys...

11.12.2011

Hyvää kolmatta adventtisunnuntaita!

Kynttilät kenossa, kun kaapista ei löytynytkään foliota...
Pahimmat kiireet töissä ovat alkaneet hellittää, ja aikaa riittää taas vähän enemmän muuhunkin. Tänään olin puodissa myymässä, ja siellä pääsikin oikein kunnolla joulutunnelmaan kaikkien kauniiden joulutavaroiden ympäröimänä. Meillä siis jäsenet voivat halutessaan tehdä 1 myyntivuoron/kk puodissa. Tämä vaikuttaa sitten omien myynnissä olevien tuotteiden provisioon.

Nautin aina noista myyntivuoroistani. Käsityöpuotiin tullessaan ihmiset ovat useimmiten hyvällä tuulella, ja monia kivoja keskusteluja asiakkaiden kanssa on käytykin. Myös ruotsin kieli saa täällä samalla pakollista (ja kovin tarpeellista...) harjoitusta. Onneksi suurin osa ymmärtää suomeakin ihan hyvin, niin että vaikeimmat jutut voi ihan suosiolla selittää suomeksi. Täällä on myös vallalla hauska tapa keskustella siten, että toinen keskustelijoista puhuu suomea, toinen ruotsia.

Tänään vein myyntiin myös uudet lapaset. Tässä kuva vielä päättelemättömästä. Nukkainen torkkupeitto markeeraa lunta. Sitä täällä vielä kovasti odotellaan, mutta ei hyvältä näytä. Viikolle luvattiin taas vesisadetta ja +5 astetta.


Tässä toisessa kuvassa näkyy paremmin peukalokiila, siihen olen aikas tyytyväinen.


Lankana näissä on tuttuun tapaan Gjestalin Maija, 3,25 puikoilla neulottuna. Se on siitä hassua lankaa, että eri värit tuntuvat joskus tosi erilaisilta. Tuo petroolinsininen on aivan silkkisen pehmeää, kun taas esim. harmaa huomattavasti karheampaa. Joskus tuntuu, että lankojen paksuudessakin on eroja värin mukaan.

20.11.2011

pientä ja jouluista

Koulun käsityötunneilla ollaan syksyn mittaan neulottu, neulottu ja neulottu... Neulottu niin pitkään ja hartaasti, että jouduin toteamaan ettei millään enää ehditä ennen joulua ommella suunniteltuja pehmoeläimiä. Jotain kuitenkin täytyy ommella, opsin mukaan jotain jossa harjoiteltaisiin päällikeompelua ja kaarevan sauman kääntämistä, ja niinpä tulin ajatelleeksi heijastimia. Pieni, nopea, tavoitteet täyttävä ja käytännöllinen työ. Tässä oma harjoituskappaleeni aiheesta, Tsirppi (meni jo pikkujoululahjaksi, täytyy tehdän luokkaan uusi...).


Muita malleja ovat kettu (jota tosin oravaksikin arvailtiin), kilpikonna, kissa, lepakko ja hiiri. Ostin kotiin vähän reilumminkin tuota heijastinnauhaa, näistä taitaa tulla tämän vuoden joululahjoja.

Muutakin pientä on syntynyt. Käsityöpuodissa on joulukauden avajaiset 23.11. Tavallisten lapasten lisäksi (joita ei kylläkään monia ole valmistunut...) virkkasin täksi jouluksi myyntiin lumihiutaleita. Olen tehnyt näitä jo parina aiempana jouluna äidilleni joululahjaksi, ja tänä vuonna sitten innostuin enemmänkin. Hiutaleet ovat nopeita virkata, ja kun tällä kertaa toteutin ne "tajunnanvirta-tekniikalla", ei virkkaaminen käynyt liian tylsäksi. Jokainen hiutale on siis omanlaisensa, ihan niinkuin ne oikeatkin.


Ripustusnauhaksi laitoin ohutta satiininauhaa. Kuvassa näkyvissä nauha on kultaista, mutta tein myös valkoisella ja vaaleansinisellä nauhalla varustettuja. Hiutaleet on virkattu pellavalangasta ja tärkätty perunajauhoilla. Kokeilin ensin sokeria, mutta en ollut tyytyväinen tulokseen. En tiedä teinkö jotain väärin, mutta mielestäni siitä jäi jotenkin epämiellyttävän tuntuinen pinta. Pesin siis sokerit pois, ja tärkkäsin jo aiempina vuosina hyväksi havaitulla konstilla:
Sekoitetaan vettä, vähän suolaa ja paljon perunajauhoja. Uitetaan hiutaleita kunnolla, välillä sekotellen ettei perunajauho paakkunnu kupin pohjalle. Pingotetaan hiutaleet muotoonsa leivinpaperin päälle ja silitetään, ensin leivinpaperin lävitse. Kun hiutale on hieman kuivunut, irrotetaan nuppineulat ja silitetään hiutaleet kuiviksi ilman paperia.

31.10.2011

Tallinnasta


Tallinnasta kotiuduttiin jo reilu viikko sitten ja arki töineen on taas alkanut niin kiireisenä, että vasta nyt ehdin postittamaan lomakuulumisia.

Reissu oli varsin onnistunut. Yövyttiin 2 yötä Meriton Grand Conference & Spa -hotellissa. Nimi on pitkä ja hankala muistaa, mutta itse hotelli oikein mukava. Meidän huone oli hotellin uudessa siivessä (rakennettu 2007) ja raikkaaksi ja valoisaksi sisustettu. Hotellin allas- ja saunaosastoa käytettiin vain kerran (ihan kiva, kun kuului hintaan, mutta en olisi kyllä erikseen maksanut), mutta kuntosalilla mies ehti käydä useamminkin. Oli kuulema hyvä. Hotellin sijaintikin oli erinomainen, ihan vanhan kaupungin kupeessa. Oikeastaan ainoana miinuksena oli hotellin koko, lauantaiaamun aamupalalla oli aikamoinen hälinä ja tungos... mutta niin kai melkein missä tahansa syysloman aikana.

Hotellin yhteydessä oli myös viehättävä kahvila, josta kahvin ja suussasulavien leivonnaisten lisäksi sai myös oivallista teetä. Matkan aikana huomasin, että useimmista Tallinnan kahviloista ja ravintoloista saa, ehkä venäläisten ansiosta? Niin tai näin, nautin.

Kaksi yötä osoittautui oikein sopivaksi matkan pituudeksi. Oli aikaa rauhassa kierrellä ja katsella. Oltiin jo etukäteen päätetty olla suunnittelematta reissuun mitään kummempaa ohjelmaa, kuljettiin ja katseltiin niinkuin mieli teki. Käveltiin ympäriinsä ja nautittiin siitä että oltiin vieraassa kaupungissa. Pistäydyttiin kahvilassa kun siltä tuntui. Lomailtiin.

Vain Karnaluksissa vierailu oli ennalta päätetty ;) Lankaa matkalta kotiutuikin, tosin mielestäni varsin maltillisesti. Ostin 1/2 kiloa Schachenmayrin ruskeaa perulaista alpakkaa, yksien sukkien verran Fortissimaa sekä 2 vyyhtiä virolaista villaa, toinen luonnon harmaata, toinen ihanaa vihreän sävyistä liukuvärjättyä. Lisäksi ostin Addin bambupyöröpuikkoja, yhdet ruusupuiset 15cm sukkapuikot, laukunkahvat ja nappeja. Osasta langoista on jo jotain puikoillakin, mutta siitä lisää myöhemmin.

Käsityö- ja lankakauppojen lisäksi kierreltiin tietenkin kirjakauppoja. Erityisesti Virukeskuksen Rahva Raamat ja Solariksen Apollo tekivät vaikutuksen. Molempien yhteydessä olevissa kahviloissa tuli myös vierailtua. Englanninkielisten kirjojen valikoima oli yllättävän laaja. Meidän matkaamme tarttui tällä kertaa kaksi pokkaria:  
 

Jonathan Safran Foer: Everything is Illuminated miehelle ja Guy Deutscher: Trough the Language Glass minulle. Omaani olen jo vähän aloittanut, ja vaikuttaa mielenkiintoiselta ja sujuvasti kirjoitetulta. Tästäkin lisää myöhemmin.

Matkan jälkeen oli samaan aikaan sekä virkistynyt, että väsynyt olo. Kuljettiin Tallinnassa koko ajan kävellen, ja sen kyllä tunsi jaloissaan! Ei silti kaduta, ilma oli mukava ja kävellen kaupunkia näki paremmin kuin taksin/bussin kyydistä. Ja tulipahan liikuttua. Ainoa ikävä osio matkassa oli paluumatka laivalla. Päätettiin, että ensi kerralla investoidaan paluumatkalla hyttiin. Aiotaan siis palata :)

18.10.2011

Lukemattomia maailmoja

Jossain aiemmassa postissa mainitsinkin, että kirjat on mun ja miehen yhteinen intohimo. Yksi mukavampia tapoja viettää yhteistä iltaa on asettua yhdessä sohvalle ja lukea, kumpikin omia kirjojaan. Aina välillä luetaan ääneenkin valittuja poimintoja, tai kerrotaan kirjan nostattamista ajatuksista. 

Viikonloppuna flunssaa sairastaessa oli käsitöiden, kirjojen ja nukkumisen lisäksi aikaa surffailla netissäkin, ja löysin sattumalta ihan uuden maailman,  kirjablogit. Eihän se sinällään kovin yllättävää ole, että niistä blogataan ihan siinä missä käsitöistä, ruoasta tai vaatteistakin, mutta enpähän ollut aiemmin yhteenkään törmännyt. Ja nyt niitä löytyi aivan valtavat määrät! Tässä muutamia, joihin aion palata:

Amman lukuhetki
Kirsin kirjanurkka
Kirjojen keskellä
kujerruksia
P.S. Rakastan kirjoja

Nämä blogit innostivat, ehkä täälläkin päästään välillä käsitöiden lisäksi kurkistamaan kirjojenkin maailmaan! Sen verran voin jo alottaa, että tällä hetkellä kirjastosta lainattuina lukemistaan odottavat mm.:
Jacques Bonnet: Kirjaston henget
Maarit Verronen: Kirkkaan selkeää (Verronen on yksi suosikkikirjailijoistani)
Barbara Demick: Suljettu maa. Elämää Pohjois-Koreassa
Colin Greenland: Harmin tiellä

16.10.2011

Veljeksille

Kummipojasta tuli loppukesästä isoveli. Siihen hätään en ehtinyt mitään tehdä tai lähettää hänelle tai pikkuveljellekään. Ensi viikolla pikkuveljellä on ristiäiset, joihin ei valitettavasti päästä osallistumaan, mutta sain kuitenkin aikaiseksi jotain pientä molemmille pojille (jotain hyvää flunssasakin, jota oon sairastanut koko viikonlopun!).


Pikkuveli saa perinteiset, miehekkään harmaat tossut. Lankana Wool, jonka menekki jäi punnitsematta, reilusti alle kerä kuitenkin. Puikkoina oli 3,25 milliset. 


Isoveljelle puolestaan lähtee oma laukku. Ikää pikkumiehellä on 1,5 vuotta, ja ainakin muita tuttavapiirin saman ikäisiä laukut kovasti viehättävät. Toivottavasti tämäkin on mieleinen! Laukku on vuoritettu yksivärisellä tummanpunaisella kankaalla. Kaikki kankaat on peräisin tilkkukokoelmistani. Erityisen tyytyväinen tässä laukussa oon tohon painokuvioon. Kirjaimet on painanettu puisella syömäpuikolla (siinä oli sellainen tasainen pää), ja veljekset peukalolla ja etusormella. Viimeistelyt syntyivät hammastikulla. Ei sitä aina niin kovin kummoisia välineitä tarvitse :)

12.10.2011

Arpajaisvoitto

Tällä viikolla posti toi iloista postia. Voitin Vuosi elämästäni -blogin arvonnassa lipun Helsinkiin messuille. Kädentaitomessut houkuttelivat, mutta päätetiin sitten lopulta lähteä miehen kanssa Kirja- ja Viini, ruoka ja hyvä elämä -messuille. Kirjat on meidän yhteinen intohimomme, eikä viini ja ruokakaan vastenmielisiä ole :) Syksy on tähän asti ollut melko hektinen, joten messut kuulostaa mukavalta rentoutumispaikalta.

Tästä hektisyydestä johtuen uusia käsitöitäkään ei juuri ole valmistunut. Yhdet vauvan sukat sain valmiiksi, mutta ne matkasivat pieniä jalkoja lämmittämään heti puikoilta päästyään, enkä ehtinyt niitä kuvata.

Toinenkin rentoutumishetki on piakkoin tiedossa, kun lähdetään ensi viikolla syyslomalla (joka mulla tosin on vaan 2 päivää)  kahdeksi yöksi Tallinnaan. Ohjelmassa on ainakin käynti Karnaluksissa ja ehkä jossain muuallakin lankaostoksilla. Hyviä vinkkejä otetaan vastaan! Karnaluksissa olen käynyt kerran aiemminkin, viime keväänä Hangon käsityöläisten reissulla. Tavaramäärä tuntui tuolloin niin valtavalta, että lopulta en osannut ostaa juuri mitään. Nyt kun tarjonnasta vähän tietää, voi jonkinlaista ostoslistaa tehdä jo ennakkoon. Ainakin Addin bambupyöröt sekä 15cm sukkapuikkoja aion hankkia.

Kun käsityökuvia ei tähän hätään löydy, laitetaan loppuun kuva siitä, miten sateisia syyspäiviä kissan mielestä kuuluu viettää.


2.10.2011

Sukkia, ei suppilovahveroita

Tänä syksynä on kuulema sieniä vallan tavattoman paljon. Suppilovahveroitakin löytää valtavasti, ihan mistä tahansa metsästä. Päätin sitten tänään lähteä etsimään niitä ja yllättää töistä kotiin palaavan miehen sienikastikkeella.

Moneen vuoteen en ole sienessä käynyt ja sienituntemukseni on varsin rajallinen. Suppilovahveron lisäksi tunnistan tatin (en tosin eri lajeja...), kanttarellin, mustatorvisienen, kärpässienen ja seitikin. Viimeksimainittujen pitäisi äitini oppien mukaan viihtyä samoilla paikoilla kuin suppilovahveroidenkin. Menin siis metsään ja löysin - valtavat määrät seitikkejä enkä yhtään ainoaa suppilovahveroa. En yhtään. Kävin kolmessa eri paikassa.  Ilmeisesti täkäläiset vahverot ja seitikit eivät tule toimeen keskenään... Ruoaksi meillä oli riisipuuroa. Puolukoita sentään löysin yhden piirakan verran lohdukkeeksi.

Illalla käytiin tervehtimässä valtavan suloista pientä keskiviikkona syntynyttä poikavauvaa, ja vietiin hänelle lahjaksi tällaiset sukat:


Mallina varmaan monille tuttu Uhoavan Gnun Supervauvan polvisukat ja lankana itse koolattu Wool. Tykästyin ohjeeseen kovasti, ja puikoilla on jo toinenkin pari näitä ja mielessä muutama idea vielä useampaan... Onneksi kaveripiiriin on syntymässä useampiakin vauvoja lähitulevaisuudessa, joten kaikille valmistuneille sukille varmasti löytyy käyttäjä :)

1.10.2011

Tupaantuliaisiin tiskirättejä

Ystävä muutti, ja ensivisiitillä ajattelin viedä uuteen kotiin parin neulottuja tiskirättejä. Näitä on minusta aina mukavampi antaa 2, ellei saajalla jo ennestään ole neulotut rätit käytössä. Toinen voi sitten olla käytössä ja toinen pesussa. Rätit valmistuivat mukavasti koulutuspäivässä luentoja kuunnellessa, ja mallineuleetkin syntyivät siinä hetken mielijohteesta. Tuli kyllä ihan kivat. En vaan ymmärrä, miten en koskaan saa räteistäni neliöitä. Vaikka kuinka mallaan ja mittaan, lopputuloksena on aina hieman lätistynyt neliö...



Kuvissa näkyy mallineuleet kummaltakin puolelta. Lankana näissä oli puuvillalankojen jämiä, tuo beige on Mandarin petit, mutta siniharmaasta en osaa merkkiä sanoa. Melko saman vahvuinen kuitenkin.
Lankaa kului 20g per rätti.
Puikkoina näissäkin oli 3mm bambut ja reunan virkkauksessa 3mm koukku (olisi kyllä saanut olla vähän pienempikin).

28.9.2011

Ananas-kämmekkäät

Kämmekkäät valmistuivat, ja ovat ehtineet olla jo käytössäkin viikon verran. Tykkään. Nimeksi näille valikoitui Ananas, koska ne tuovat vahvasti mieleeni Fazerin ananaskarkkien rasian.

Tältä ne näyttävät ilman käsiä...
...tältä käden kanssa,
... ja näinkin niitä voi käyttää.
Lankana näissä oli Gjestalin Maija, jota kului yhteensä 52g (hurraa digitaalisille keittiövaa'oille!). 
Puikkoina oli 3mm bambupuikot, ja neuloin nämä tasona. 
Kämmekkään suun virkkaus on tehty 3mm virkkuukoukulla.

22.9.2011

Knitty!

Siltä varalta että joku ei vielä huomannut, uusin Knitty on ilmestynyt.

Tällä kertaa en suorastaan innostunut mistään ohjeesta, mutta Paper moon socks ja Callette shawl voisivat olla toteuttamisen arvoiset.

Tällä viikolla jo tekeillä olevista neuleista ei ole edistynyt oikeastaan yksikään. Joka ilta on ollut jotain menoa... Lauantaina on onneksi veso-päivä, jossa varmaan ehtii vähän neuloakin luentoja kuunnellessa :) Sitä odotellessa vietän huomista päivää opettaen lapsia neulomaan. Ei ihan niin helppoa, kuin voisi kuvitella, mutta hienosti ovat edistyneet!

21.9.2011

Miksi rakastan käsityöblogeja

Lähes huomaamatta samaan aikaan kun oma neulebloggaukseni hiipui, hiipui myös toisten neule- ja käsityöblogien säännöllinen seuraaminen. Nyt kun omaa blogiani taas aloittelen, olen samalla löytänyt uudelleen monia neljän vuoden takaisia blogisuosikkejani sekä koko joukon uusia. Muutama ilta onkin sitten kulunut niitä kaikkia läpi surffaillessa, ja tuntuu etten sittenkään ole nähnyt kuin pienen osan...

Rakastan käsityöblogeja muutamastakin syystä:
Inspiraatio  On aina yhtä ihmeellistä ja ihanaa, miten mahtavia ja omaperäisiä ideoita ihmiset keksiikään ja miten monin tavoin toisaalta samaakin neuletta/töytä voidaan toteuttaa.
Ideat Toisten blogeista löytää juuri niitä ohjeita, joita on aina halunnut toteuttaa mutta joiden ei ole tiennyt olevan olemassakaan...
Motivaatio Hassua kyllä, mutta blogatessani ja toisten blogeja lukiessani olen tuotteliaampi kuin "yksinäni". Ehkä sitä kokee näin blogien välityksellä kuuluvansa Suomen (/maailman) laajuiseen ompeluseuraan, ja toisten ahkeruus ja esimerkki panee itsensäkin työskentelemään ahkerammin? Mene ja tiedä, mutta näin se vain toimii.
Hyvä mieli Kauniita töitä katsellessa tulee väkisinkin hyvälle mielelle. Ja kun on hyvä mieli, elämä on mukavampaa.

Tähän loppuun vielä muutama linkki blogeihin ja kirjoituksiin, jotka juuri nyt ilahduttavat, motivoivat ja inspiroivat minua:
   Cookie Monsterit Piipadoosta
   Täydellisen värinen huivi Pehmeistä paketeista
   Ihanan pehmoisen pompulainen peitto tai tuolinpehmuste tai... Neulovan Nartun toteuttamana
   Hauska torkkupeitto Langalla Kalliossa -blogista

19.9.2011

Viikonloppuna tehtyä

Viikonloppu kului kotona rauhallisesti flunssasta toipuessa, ja oli mukavan tuottoisa :) Mitään en ihan täysin valmiiksi saanut, mutta viimeistelyä vaille kuitenkin.


Pisimmälle valmistuivat lapaset, ne pitää enää päätellä. Lapaset ovat menossa myynitin, ja mallina niissä on yksi suosikeistani, isomummon lapasista kopiotu. Mitään nimeä kuviolle en ole löytänyt. Se muistuttaa toisaalta Lavansaaren, toisaalta Seiskarin lapasten mallia, mutta on kuitenkin omanlaisensa. Toistaiseksi olen päätynyt kutsumaan näitä Aitomäki-lapasiksi mummon asuinpaikan mukaan. Oikeampi nimi olisi kyllä varmaan Hyppälä-lapaset, Karjalasta Hyppälän kylästä kun mummo alunperin oli kotoisin. Lankana näissä on Maija, kolmosen puikoilla neulottu.


Kirahvejakin syntyi. Nämä on ajateltu lähinnä vauvan leluiksi, mutta kyllä niitä asustaa tiettävästi muutaman aikuisenkin lemmikkinä. Tälläkertaa värit varmaan kyllä vetoaa enemmän juurikin aikuisiin kun vauvoihin... Kauniita, mutta myönnettäköön että melko hailakoita, tuota yhtä lukuunottamatta. Silmät kaikilta vielä puuttuu, samoin täyttöaukon ompelu. Myyntiin siis matkalla nämäkin, kankaat Eurokankaan palalaareista.


Viimeisimpänä työnä aloitin vielä eilen illalla kämmekkään ihan vaan itselleni. Kirpeässä syysilmassa tehty iltakävely herätti huomaamaan, että mulla on vain yhdet ainoat kämmekkäät. Kotona kaivelin lankapusseja, ja lapaslankojen jämistä sommittelin silmää miellyttävän väriyhdistelmän. Tykkään :) Jotenkin mulle tulee noista mieleen Fazerin ananas-karkit, tai siis tuo karkkipurkki, vaikka sen värit ovatkin paljon puhtaammat ja kirkkaammat. "Kuviostakin" pidän, jos tuota nyt varsinaisesti kuvioksi voi nimittää. Olen viimeaikoina tykästynyt tosi paljon tuollaisiin yksinkertaisiin, rytmikkäisiin, oikeilla ja nurjilla silmukoilla pelaaviin neulepintoihin. Niissä on jotain tavattoman rauhoittavaa, viehättävää ja kaunista.

16.9.2011

Joulupalloja

Bongasin kirjaston uutuuspöydältä mitä lämminhenkisimmän joulupallokirjan: Joulupallot. Jouluunhan on enää aikaa viikkoa yli kolme kuukautta, joten nyt on jo korkea aika aloittaa valmistautuminen!

Kirjassa esitellään 55 kuvioaihetta neulottuihin joulupalloihin. Olen jo neulonut kaksi kirjan malleista: kreikkalaisen ristin (hieman muokattuna) ja yhden sydänmalleista. Kolmas malli, joulutähti, on parhaillaan puikoilla. Näistä kolmesta pitäisi tulla joulukoriste meidän ulko-oveen. Suunnitelmissani sidon pallot yhteen roikkumaan kauniilla punaisella silkkinauhalla. Pallojen neulominen on aikas koukuttavaa, ja voipa olla että muutama pallo päätyy jollekulle ystävälle tai sukulaisellekin.

Pidän kirjasta kovasti. Erityisesti minua ilahduttaa mallien runsaus: tarjolla on todella monipuolinen valikoima jouluisia kuvioaiheita, perinteisiä ja vähän yllättäviäkin! Kirjan ohjeet ovat tosi selkeitä ja helppoja toteuttaa. Ainoa miinus on pallojen hankala täytettävyys, ohjeen mukaan täyttöaukoksi jää suorastaan naurettavan pieni kolonen, jonka seurauksena täyttäminen on tuskastuttavan hidasta. Jostain syystä en kuitenkaan toistaiseksi ole lähtenyt aukkoa suurentamaan, vaan nyhertänyt kärsivällisesti.

Paluu blogimaailmaan

Yli neljän vuoden tauon jälkeen käsityöbloggaaminen alkoi taas houkutella, joten päätin laittaa uuden blogin pystyyn :) Sittenhän sen näkee, millä innolla tänne tulee kirjoiteltua. Neljässä vuodessa neulomisesta on tullut entistä rakkaampi harrastus, ja ompeluinnostuskin on vain kasvanut. Blogissa siis luvassa näitä molempia lajeja, kuin myös virkkausta ja satunnaisesti jotain muutakin... Tervetuloa mukaan kurkkimaan!