Neulanen

Kerroksia -blogin Pitko heitti alkuviikosta hauskan haasteen. Ei kun menoksi, turhia pohtimatta! 1. Paras lapsuusmuistosi? Kesät. Matkat kummin luokse Seilin saareen. 2. Lempimateriaalisi? Pellava. Tähän asti lähinnä kankaissa. Lähiaikoina ajattelin kuitenkin tilata lankaakin , kunhan ensin osaan päättää, mitä värejä haluan. 3. Mihin haluaisit matkustaa seuraavaksi? Varattiin vähän aikaa sitten lentoliput Isoon Britanniaan. Sinne siis! 4. Mieluisin urheilulaji? Tanssi. Tuttavuuteni kaikkiin urheilulajeihin on kuitenkin tällä hetkellä melko etäinen... 5. Mikä on oudoin/erikoisin tapasi? Voidella ruisleipäpala tarkasti kokonaan kulmia myöten. Niin se maistuu parhaalta. Toimitus voi joskus viedä hieman aikaa. 6. Mistä haaveilet? Käsitöiden saralla etenkin taitavammaksi vaateompelijaksi kehittymisestä. 7. Saavutus, josta olet eniten ylpeä? Käsitöissä käsintikattu pienehkö tilkkupeitto. 8. Neula, puikot vai virkkuukoukku? Puikot ovat luontevin, mutta ko...

Aloitin kesäloman kunniaksi pitkään suunnittelemani kevyen neuletakin harmaasta Novitan Kartanosta. Neule edistyi nelosen puikoilla vauhdilla. Vaikken ollenkaan koko päivää neulonut, kaikissa sopivissa väleissä vain ja illalla television äärellä, edistyi neule lähes valmiiksi parissa päivässä. Vieressä näkyvä mallitilkku osoittaa, miten kauniiksi ja siistiksi paskuillakin puikoilla kudottu neulepinta kutistuu ja muuntautuu pesussa. Toivotaan, että vaikutus on sama isommassa neuleessa!  Mutta sitten alkoivat vasemman käden ranne ja olkapää vihoitella. Neulomiselle oli pantava stoppi. Nopeastihan sitä aika käy pitkäksi, jos käsillä ei ole mitään tekemistä. Virkkaaminen rasittaa kättä vähän eri tavalla, joten fiksuna ajattelin kokeilla sitä. Kaivoin vanhaa vihreää puuvillalankaa, ja aloitin rentouttavan pitsiliinan virkkauksen, malli omasta päästä sitä mukaa kun työ etenee. Mutta arvaattekin varmaan, eihän se käsi oikein virkkaamisestakaan innostunut. Niin että nyt ei sitt...

Näillä helteilläkin on tärkeää huolehtia siitä että varmasti pysyy lämpimänä. Ystävä kyseli tänään mukinlämmittimen ohjetta. Tästä muistin joskus pari vuotta sitten kaapin perälle nappia vaille valmiiksi ehtineen alpakkaisen mukinlämmittimen. Kaivoin tekeleen esiin ja kiinnitin napin. Olihan tuo ihan näppärä aamuteellä ulkona, kun saattoi kantaa mukin tukevasti molemmin käsin rappuja alas ilman sormien palamista. Ja onhan se söpö. Mieli tekisi tehdä muutama lisääkin, mutta en tiedä, tulisiko niitä kuitenkaan käytettyä. Mies ei kuulema kuitenkaan halua omaa. Voi olla, että näitä silti vielä pari tekaisen... Neuletakin kanssa mennään tässä vaiheessa. Etureunojen huolittelu, nappien kiinnitys ja päättely ovat vielä edessä. Väri ei tässä kuvassa ihan pääse oikeuksiinsa, se on oikeasti mielestäni aina yhtä viehättävältä kuulostava " robin egg blue ". Suomessa ei kai punarintarastaita ole, joten meikäläisittäin ihan vaan rastaan munan sininen. Jotenkin se ei tosin kuulosta i...

Viime postissa mainitulta matkalta tarttui mukaan pienen neuletakillisen verran Dropsin Paris lankaa Seinäjoelta. Muutaman illan Ravelrya selailtuani päätin, että näistä tulee Miette. Miettekin on muuten sellainen malli, jota olen katsellut ja ihaillutkin jo pitkän pitkän aikaa, mutten sitten kuitenkaan koskaan ole itse neulonut. Nyt on sitten kai se oikea aika, ja minullekin tulee Miette. Neulomisen lisäksi olen ommellut. Alkuvuodesta paloja oli jo melko paljon. Pienten ja vähän pitempienkin luovien taukojen jälkeen niitä on nyt päätetty olevan riittävästi, ja olen edennyt palojen yhdistelyyn. Luksi harkitsin yhditämistä virkaamalla, mutta muutaman epäonnistuneen kokeilun jälkeen luovuin ideasta. Nyt omepelen paloja 4x4 palan ruuduiksi, jotka sitten lopuksi ehkä virkkaan yhteen. Ja ihan lopuksi ehkä virkkaan vielä koko peittoon yhtenäisen reunuksen. Ostin sitä varten jo muutaman kerän harmaata Parisia sieltä Seinäjoelta, mutta turha näitä on liian aikaisin lukkoon lyödä. Kats...

Edellisen postin raitatakki on nyt valmis ja ollut käytössäkin jo useamman päivän. Käyttökuvaa ei kuitenkaan vielä ole saatu otettua. Se klassinen pimeät päivät ja menevä kuvaaja -ongelma. Päädyin lopulta sitten kahteen nappiin. Omasta nappilaatikosta löytyi tuollaiset ihan perusperus punaiset muovinapit. Huolittelin kaikki reunat virkkaamalla. Etureunoihin virkkasin yhden ja pääntielle kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita. Helmaan tein pylväillä piparkakkureunan ja hihansuihin samanlaisen puolipylväillä. Käytössä takki on osoittautunut ihan mainioksi. Se istuu hyvin, eikä sitä tarvitse jatkuvasti oikoa tai nykiä. Puolikkaiden hihojen ja kahden napin ansiosta takki ei ole yhtään liian kuuma, vaikka täyttä villaa onkin. Kuitenkin se on mukavan lämmin. Useampi päivä putkeen on jo vietetty tässä neuleessa. Lankana tässä oli Sandnes Samrt nelosen puikoilla neulottuna.

Tätä neuletta on aloitettu ja purettu, aloitettu ja purettu, aloitettu ja purettu - kunnes viimein tuli se kerta, kun aloitin ja lopetin. Idea tähän tuli Garter Stitch Swingy-Sweater ista. Oikean silmukkamäärän määrittäminen tuotti uskomattoman paljon päänvaivaa, vaikka ihan oikeasti neuloinkin mallitilkun! No, yrityksen ja erehdyksen kautta. Neulomisen makuun vihdoin päästyäni totesin, etten sittenkään jaksa  neuloa koko takillista ainaoikeaa ja päädyin raidoittamaan vuorotellen sileällä oikealla ja ainaoikein-neuleella. Kuvasta raidat eivät ihan parhaalla mahdollisella tavalla erotu... Mutta levenevät siis kaarrokkeen jälkeen tasaisesti. Tykkään. Pääteltävää tässä vielä on jonkun verran. Ennen tämänkertaista neulotaan ja puretaan -osiota lankaparka oli saanut kokea saman jo kahdesti (eri malleilla, neljän vuoden aikana...). Sinnikkäästi neuloin mukaan ne vähän pienemmätkin pätkät. Kunhan neule tuosta kuivuu ja saan pätkät pääteltyä, on vuorossa vielä ainakin kaula-aukon ...

Sain pitkästä aikaa hyvän syyn neuloa vauvan nutun, kun ystäväperheeseen syntyi pieni poika vuoden vaihteessa. Yritän välttää (hih, tämä ilmaus antaa luvan hairahduksiin...) uusien lankojen ostoa, joten pengoin varastojani. Ensimmäisenä käteen sattui Trysil Garn Babygarn (sinisävyinen). Tätä lankaa olisi ollut kokonaisen nutun verran. Lanka tuntuu ihanan pehmeältä ja samalla napakalta ja on miellyttävän vahvuista. Mutta. Kenen idea on ollut tuhota näin kiva lanka aivan järjettömän lyhyellä pätkävärjäyksellä??? Kysyn vaan. Jatkoin siis etsintöjäni, tavoitteena löytää jotain, millä värien vilinää saisi vähän kesytettyä. Päädyin klassisesti Novitan Wooliin: valkoiseen, ruskeaan ja sinisävyiseen. Pintaneuleena on rikottu helmineule, hihoissa sitten vaan suiden jälkeen neuloin raitoja. Pelkäsin, että neuleesta tulee muuten liian levoton. Kauluksen alareunan huolittelin pykäpistoilla. Ihan kaunis tästä lopulta tuli, vaikka vielä kesken neulomisen epäilin värivalintoja. Onneks...

Edellisestä valmsituneesta rohkaistuneena olen aloittanut jo uuden villatakin, tällä kertaa ihan "oikean", pitkähihaisen mallin. Silmukamäärät nappasin Dropsin valmiista ohjeesta, mutta muuten oman mielen mukaan mallailtu. Lankana tässä on pari vuotta hauduteltu Nepal. Nyt mennään jo melkein kainaloissa, katsotaan saanko tän vielä tämän talven puolella käyttöön :)

Villatakki (vai liivi?) valmistui jo 2 viikkoa sitten, mutta esittäytyy vasta nyt. Siitä tuli ihan kiva, tosi lämmin ja ihanan pehmeä. Ihan kiva siksi, että ollakseen oikeasti tosi kiva tai täydellinen, täytyisi kaarokkeen olla heiman napakammin neulottu. Nyt se vähän ehkä lörpöttää. Ei häiritsevästi, mutta vähän. Harkitsen vielä, josko uskaltaisin ihan kevyesti käsin huovuttaa sitä. Mutta hyvä tämä on, ja ollut käytössäkin. Ohjeena oli Cables and Garter Cardi , lankana SchachenmayrinAlpaka Premium, ja puikkoina 4mm bambupyöröt. Lankaa kului 260g.

Vihdoinkin neulominen taas maistuu! Puikoille on nyt päässyt Cables&Garter Cardi Musings of a Yarn Mom -blogista (ohje löytyy myös Raverlystä). Oikein mukava ohje! Lankana tässä on Schachenmayrin kauniin ruskea Alpaka Premium, ja puikkoina 4mm bambupyöröt, molemmat syysloman Karnaluksin tuliaisia.  Muokkasin mallia vain palmikoiden osalta, vaihdoin ne enemmän minua miellyttäviin 6 s palmikoihin. Muuten olen noudattanut ohjetta. Kokoa aluksi vähän jännäsin, mutta ihan sopivalta tuo nyt välisovituksissa on onneksi tuntunut. Mun neuletiheys on pikkuisen suurempi kuin ohjeessa, mutta tuottaa näköjään oikean kokoisen lopputuloksen. Tuntuu että tää työ etenee ihan huomaamatta. Lanka on pehmeää, puikot mukavat kädessä ja palmikot pitävät mielenkiintoa yllä. Alun ainaoikein-kaarrokekaan ei ehtinyt ihan liikaa tökkiä. Tää siis todennäköisesti saattaa ihan oikeasti valmistua ja päätyä käyttöön. Aika hienoa.