Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella sukat merkityt tekstit.

Sukkia tropiikista, osa 1

Kuukausi sitten kerroin veljeni Suomesta tilanneen minulta uuden parin villasukkia. Lankalähetys Suomesta saapui, ja nyt on veljen sukat neulottu! Sukat on tehty toiveenmukaisesti samanlaisiksi kuin edellinenkin pari. Neuloin samoista langoista sukat myös veljen kihlatulle, erilaisella raidoituksella vain. Nämä koon 36 sukat syntyivätkin todella nopeasti! Lankaakin jäi vielä yli, ehkä niistä yhdet lyhytvartiset naistensukat syntyisi? Aluksi vähän hirvitti, kun lupasin ottaa sukat neulottavakseni näin keskelle kuumaakautta. Olen näiden sukkien myötä kuitenkin suorastaan yllättänyt, miten hyvin villasekoitekin taipuu neulottavaksi kuumalla säällä. Päivän kuumimpaan aikaan neule on tauolla (n. klo 12-16), kun liki 40 asteessa kädet ovat joka tapauksessa turhan hikiset neulomiseen. Mutta aamuisin ja iltaisin neulominen sujuu kevyesti. Sekä tietysti ilmastoiduissa tiloissa, kuten kahviloissa tai tähän saumaan sopivasti sattuneissa parissa seminaarissa. Kuten näkyy, langat ...

Sukkia tarpeeseen

Kyllä neulojan mieltä lämmittää, kun lahjaneuleita käytetään ja rakastetaan! Kuvan sukat kuuluvat veljelleni, neuloin ne joululahjaksi varmasti yli 5 vuotta sitten. Kuvan mukana tuli vieno toive uusista sukista, samanlaisista. Ja mielellänihän minä neulon! Kysyin mahdollisia sukkatoiveita myös toiselta veljeltä, hänkin ottaa mielellään parin, keltaiset. Lupasin neuloa myös molempien puolisoille, toiselle kirkkaan vihreä-harmaat, toiselle punaiset. Meillä tykätään väreistä! Ihana päästä neulomaan sukkia yli kolmen vuoden tauon jälkeen! Juuri alkanut kuuma kausi asettaa tiettyjä haasteita villan neulomiselle, mutta eiköhän siitä selvitä. Pitänee linnoittautua ilmastoituun kahvilaan neulomaan? (Meillä kotona ei ole ilmastointia.) Mies onkin juuri sopivasti käymässä Suomessa, joten lähetin hänelle ostoslistan. En ole mikään suuri 7 veljeksen ja Nallen fani, mutta koska ne ovat helpoiten marketeista löydettäviä lankoja, niillä mennään. Vähän aikaa pitää siis vielä odotella lankojen s...

Raitasukat 4/3

Nyt on sitten Maijat tuhottu - lähes. Muutamia pieniä nöttösiä on vielä nurkissa. Samoin hieman Jannea ja 7 veljestä. Katsotaan, mitä niistä vielä syntyy, tosin ehkä vasta sitten syksymmällä. Kesäksi ois vähän muutakin neulottavaa kuin sukat. Päättelyurakka vähän hirvitti etukäteen, mutta yllättävän kevyestihän se lopulta meni television äärellä. Lankaa näihin upposi 68 g, koko n. 39/40. Neuloin sukat kärjestä alkaen. Toisessa sukassa punainen lanka loppui harmittavasti päätellessä viimeisellä puikolla. Päättelin sitten loppuun oranssilla. Sopii ihan hyvin tähän räsymattofiilikseen, muutamassa muussakin kohdassa raidat on pikkuisen erilaisia.

Raitasukat 3/3

Niistä tuli sammakot. Kärjestä aloitetut, kiilakantapäälliset pintaneuleiset sammakkosukat kokoa 37/38. En oikein tykkää. Mutta on ne sukat. Tosi vihreät sukat.  Raitasukkia oli alunperin tarkoitus tehdä vain kolmet, mutta jämiä jäi vielä sen verran, että puikoilla on vielä neljännetkin. Valmistuvat ehkä jo viikonlopun aikana. Toivoisin. Vähän räsymattotunnelmaa. Langanpäät päättelen ihan perinteisesti, joten niissä voi kyllä vierähtää ensi viikonkin puolelle. Ja räsymatoista puheenollen, seuraava (tai siis tässä limittäin menossa oleva) syntyy näistä keräsistä. Reilun viikon kuluessa olen joutessani leikellyt ja kerinyt, nyt pitäisi uskaltaa aloittaa. Kangaspuita ei ole käytössä, tämä syntyy ihan käsipelillä. Lisää aiheesta sitten, kun on jotain nähtävää.

Raitasukat 2/3 ja Väinöt

Ensin esittelyssä raitasukkaprojektin sukat nro 2. Punaista, oranssia ja keltaista, jalkaosassa poikkeuksena ohuemmat vihreä ja harmaa raita (eli vähän sama idea kuin ensimmäisissäkin sukissa... ).  Ihan perussukat jälleen, koko n. 37. Maijaa kului 65 grammaa, eli 650 dekagrammaa, 6500 senttigrammaa eli 65000 milligrammaa, osaisivat viidesluokkalaiseni tämän päivän yksikkömuunnosharjoitteiden jälkeen kertoa.  Väinö-säärystimet neuloin jo syksyllä, mutta kiireiden vuoksi ne jäivät silloin bloggaamatta. Nyt säät ovat jälleen säärystimien käytölle sopivat ja Väinöt ovat päässeet ulkoilemaan. Lankaa on samaa Karnaluksista ostettua alpakkaa, josta kolme vuotta sitten neuloin (edelleen kovassa käytössä olevan) perhosbaskerin . Nappi ja nauhakin ovat samanlaiset, mä oon nyt tosi tyylikäs!

Raitasukat 1/3

Jämälankaraitasukista ensimmäiset ovat valmistuneet. Tai ovat olleet valmistuneet jo tovin, mutta nyt ne on kuvattukin. Ihan tavalliset n. koon 38raitasukat varresta aloitettuina. Lankana Gjestalin Maija, jota kului yhteensä 82 grammaa. Tein näihin vähän leveämmän varren, jota voi sitten helposti pitää housujen päälläkin. Itselle nämä eivät ole jäämässä, vaan päätyvät lahjakoriin odottamaan sopivaa ottajaa. Punasävyiset sukatkin ovat jo puikoilla, niistä lisää sitten myöhemmin.

Sukkasuunnitelmia

Vajaa vuosi sitten mainitsinkin , että olemme suunnittelemassa muuttoa toiselle mantereelle. Viisumisäädösten muututtua muuttomme on nyt siirtynyt, todennäköisesti ensi vuoden alkuun asti. Käsityörintamallahan tämä tarkoittaa sitä, että minulla on enemmän aikaa kerättyjen varastojen tuhoamiseen! Ihan hyvin olen siinä kyllä edistynytkin, siivosin lomalla lankakaappini, ja tällä hetkellä kaikki lankani ja puikkoni mahtuvat yhteen banaanilaatikkoon! Uskomatonta.   Seuraavana on suunnitelmissa kutoa pois sukkalankoja. Maijoja on kertynyt kaappeihin monessa eri värissä. Lajittelin värit, punnitsin ja onnistuin jakamaan langat sopivasti kolmiin sukkiin. Kuvassa näkyvien värien lisäksi sukkiin saattaa tulla hieman lisämausteita jämälankapurkin pikkukeristä. Ensimmäiset ovat jo puikoilla!

Sukat ja tumput, viimeinkin

Pitkään ja hartaasti näitä tehtiinkin! Eilen Deep Space 9 ohessa sitten vihdoin ja viimein päättelin sukat. Vähän reilusti niihin taisi tulla kasvun varaa, mutta mahtuvatpahan sitten pitempään. Ja sopivat ainakin varmasti tavallisten sukkien ja potkuhousujen päälle. Jotenkin viime aikoina on ollut vähän takkuista oikeastaan kaikenlainen  neulominen. Pari viikkoa sitten aloitin uudet lapaset, joihin kehittelin uutta kuviomallia. Ekalla kerralla en kuitenkaan ollut malliin aivan tyytyväinen, joten purkuun meni. Uudestaan en ole vielä saanut aloitettua, vaikka mallin korjauksen olenkin jo päässäni miettinyt valmiiksi. Sama tilanne on itselle tulevien polvisukkien kanssa. No, mies on huomenna lähdössä kolmeksi viikoksi reissuun, joten ehkä neulominen sitten taas yksinäisten iltojen ilona maistuu paremmin? No, en ota paineita :)

Ei paljon mitään nähtävää...

Joululomaa on takana jo yli viikko, enkä ole neulonut juuri mitään. Näitä supervauvan polvisukkia työkaverin vauvalle olen pyöritellyt jo aatosta asti puikoilla, laiskasti aina kerroksen tai pari silloin tällöin. Ei vaan jotenkin innosta. No, nyt ollaan onneksi jo toisen sukan jalkaterässä, joten tuskin näissä enää kovin kauaa voi kestää. Lankana tutusti Wool, kuviona kaksinkertainen helmineule. Joululahjaksi sain useamman kerän Maijaa, josta ehkä voisin tehdä itselleni polvisukat. Tarvitsisin sellaiset, ja värit olivat ihania, kyllä se äiti tyttärensä maun tuntee. Lisäksi sain lahjaksi jo aiemmin esitellyn Joulupallot-kirjan ja kerät valkoista, punaista ja tumman vihreää Maijaa niiden neulomiseen sekä 3mm ruusupuupuikot. Uusien joulupallojen neulominen saa kyllä varmaan tovin odotella. Pikkuveli tilasi jo lumiukkopallon ensi vuoden lahjaksi. Pitää laittaa lappu kirjan väliin, että muistan. Ehkä se neulomisinto jostain taas löytyy, kun noista sukista pääsen eroon. Ideoita on ...

Sukkia, ei suppilovahveroita

Tänä syksynä on kuulema sieniä vallan tavattoman paljon. Suppilovahveroitakin löytää valtavasti, ihan mistä tahansa metsästä. Päätin sitten tänään lähteä etsimään niitä ja yllättää töistä kotiin palaavan miehen sienikastikkeella. Moneen vuoteen en ole sienessä käynyt ja sienituntemukseni on varsin rajallinen. Suppilovahveron lisäksi tunnistan tatin (en tosin eri lajeja...), kanttarellin, mustatorvisienen, kärpässienen ja seitikin. Viimeksimainittujen pitäisi äitini oppien mukaan viihtyä samoilla paikoilla kuin suppilovahveroidenkin. Menin siis metsään ja löysin - valtavat määrät seitikkejä enkä yhtään ainoaa suppilovahveroa. En yhtään. Kävin kolmessa eri paikassa.  Ilmeisesti täkäläiset vahverot ja seitikit eivät tule toimeen keskenään... Ruoaksi meillä oli riisipuuroa. Puolukoita sentään löysin yhden piirakan verran lohdukkeeksi. Illalla käytiin tervehtimässä valtavan suloista pientä keskiviikkona syntynyttä poikavauvaa, ja vietiin hänelle lahjaksi tällaiset sukat: Mallina ...