Neulanen

Tulihan niistä lopulta lapaset, kaiken purkamisen ja uudelleen aloittamisen jälkeen. Ei ihan sellaiset, kuin alunperin ajattelin, mutta lapaset kumminkin. Alkuperäisestä innostajasta näkyy näissä pyöreä kärkikavennus ja tiplat, jotka lopulta toteutinkin linnunsilminä. Lankana Smartin ja Maija jämiä, yhteensä 65 grammaa. Olen niitä ehtinyt jo käyttääkin, ja täytyy myöntää että intialainen peukalokiila on ihan huippu! Mielessä pyörii monenlaisia ideoita, mitä kaikkea sen ja kirjoneuleen kanssa voisi kehitelläkään, mutta voi olla että ne jäävät tällä erää toteuttamatta. Akuutti lapastarve on nyt tyydytetty, ja on aika siirtyä seuraaviin puuhiin. Tänään se tarkoittaa laskiaspullien leipomista ja olohuoneen järjestyksen vaihtamista, huomenna jotain muuta mukavaa. Nyt on loma!

Löysin pinterestistä lapasmallin, johon ihastuin, Kaisa mittens. Lankakorin pohjalta löytyi sopiva määrä sinisävyistä Smartia ja oranssia Maijaa (vähän eri vahvuista tietysti...), joten ryhdyin työhön. Jo alussa rupesi vähän epäilyttämään. Neuloin kuitenkin sinnikkäästi ensimmäisen lapasen peukaloa vaille valmiiksi. Oikeasta kuvakulmasta kuvio näyttää melkein just niin kivalta kuin kuvittelinkin. Muuten neulepinta näytti mielestäni kuitenkin turhan rauhattomalta. Lisäksi mokasin peukalokiilan kuvio-osuuden. Purkuun meni. Seuraavaksi hylkäsin oikeat ja nurjat silmukat ja siirryin perinteisiin linnunsilmiin ja intialaiseen peukalokiilaan. Jälkimmäinen onnistui erinomaisesti (vaikkei kuvassa näykään). Linnunsilmätkin ovat periaatteessa ihan kivat, mutta ehkä tuo kaksivärisyys on kuitenkin liikaa. Purkuun tämäkin. Versiota 3 ei vielä ole aloitettu. Tällä kertaa pitäydyn kahdessa värissä. Jatkan ehkä edelleen linnunsilmillä. Ehdottomasti jatkan intialaisella p...

Syksyllä sormikkaat hajosivat. Ei oikeastaan kovin suuri menetys, akryyliset, nyppääntyneet eivätkä kovin kauniit tai lämpimät. Yritin etsiskellä kaupoista uusia, turhaan. Olen aina ollut vähän epäluuloinen sormikkaiden neulomisen suhteen, mutta nyt päätin voittaa ennakkoluuloni. Ja eihän se sitten niin vaikeaa ollutkaan! Seurasin suurin piirtein Bambula-blogin ohjetta . Sormikkaisiin kului 52g Maijaa. Ihan toimivathan näistä tuli, sopivat suunnilleen nollakelille. Vähän vielä harkitsen pitäisikö keväämmällä neuloa toiset, vähän ohuemmat.

Pitkään ja hartaasti näitä tehtiinkin! Eilen Deep Space 9 ohessa sitten vihdoin ja viimein päättelin sukat. Vähän reilusti niihin taisi tulla kasvun varaa, mutta mahtuvatpahan sitten pitempään. Ja sopivat ainakin varmasti tavallisten sukkien ja potkuhousujen päälle. Jotenkin viime aikoina on ollut vähän takkuista oikeastaan kaikenlainen  neulominen. Pari viikkoa sitten aloitin uudet lapaset, joihin kehittelin uutta kuviomallia. Ekalla kerralla en kuitenkaan ollut malliin aivan tyytyväinen, joten purkuun meni. Uudestaan en ole vielä saanut aloitettua, vaikka mallin korjauksen olenkin jo päässäni miettinyt valmiiksi. Sama tilanne on itselle tulevien polvisukkien kanssa. No, mies on huomenna lähdössä kolmeksi viikoksi reissuun, joten ehkä neulominen sitten taas yksinäisten iltojen ilona maistuu paremmin? No, en ota paineita :)

Kynttilät kenossa, kun kaapista ei löytynytkään foliota... Pahimmat kiireet töissä ovat alkaneet hellittää, ja aikaa riittää taas vähän enemmän muuhunkin. Tänään olin puodissa myymässä, ja siellä pääsikin oikein kunnolla joulutunnelmaan kaikkien kauniiden joulutavaroiden ympäröimänä. Meillä siis jäsenet voivat halutessaan tehdä 1 myyntivuoron/kk puodissa. Tämä vaikuttaa sitten omien myynnissä olevien tuotteiden provisioon. Nautin aina noista myyntivuoroistani. Käsityöpuotiin tullessaan ihmiset ovat useimmiten hyvällä tuulella, ja monia kivoja keskusteluja asiakkaiden kanssa on käytykin. Myös ruotsin kieli saa täällä samalla pakollista (ja kovin tarpeellista...) harjoitusta. Onneksi suurin osa ymmärtää suomeakin ihan hyvin, niin että vaikeimmat jutut voi ihan suosiolla selittää suomeksi. Täällä on myös vallalla hauska tapa keskustella siten, että toinen keskustelijoista puhuu suomea, toinen ruotsia. Tänään vein myyntiin myös uudet lapaset. Tässä kuva vielä päättelemättömästä. Nu...

Viikonloppu kului kotona rauhallisesti flunssasta toipuessa, ja oli mukavan tuottoisa :) Mitään en ihan täysin valmiiksi saanut, mutta viimeistelyä vaille kuitenkin. Pisimmälle valmistuivat lapaset, ne pitää enää päätellä. Lapaset ovat menossa myynitin, ja mallina niissä on yksi suosikeistani, isomummon lapasista kopiotu. Mitään nimeä kuviolle en ole löytänyt. Se muistuttaa toisaalta Lavansaaren, toisaalta Seiskarin lapasten mallia, mutta on kuitenkin omanlaisensa. Toistaiseksi olen päätynyt kutsumaan näitä Aitomäki-lapasiksi mummon asuinpaikan mukaan. Oikeampi nimi olisi kyllä varmaan Hyppälä-lapaset, Karjalasta Hyppälän kylästä kun mummo alunperin oli kotoisin. Lankana näissä on Maija, kolmosen puikoilla neulottu. Kirahvejakin syntyi. Nämä on ajateltu lähinnä vauvan leluiksi, mutta kyllä niitä asustaa tiettävästi muutaman aikuisenkin lemmikkinä. Tälläkertaa värit varmaan kyllä vetoaa enemmän juurikin aikuisiin kun vauvoihin... Kauniita, mutta myönnettäköön että melko hailakoita...