Neulanen

Kun reilu 3 vuotta sitten muutimme Thaimaahan, bloggaaminen jäi. Aika meni alkuun selviytymiseen ja sopeutumiseen, tasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä oli vaikea löytää. Ilmastokin vei voimia. En myöskään oikein löytänyt sopivia käsityötarvikkeita. Tuntui, että olin tällä(kin) saralla elämssäni aika hukassa. Lisäksi samaan aikaan some tuntui siirtyvän blogeista entistä enemmän Facen ja Instagrammin suuntaan. Hiljalleen elämä on asettunut uomiinsa. Arjesta on tullut arkea, ja ne käsityötarvikkeetkin ovat löytyneet. Osa tosin Suomesta lähetettyinä. Entistä vahvemmin olen siirtynyt käyttämään kierrätysmateriaaleja. Alan myös hiljalleen löytää itseäni ja tyyliäni tässä kovin erilaisessa maassa. Rakastin, ja rakastan edelleen, meidän viimeistä kotia Suomessa. Sen värejä ja tunnelmaa. Täällä - kaikki on erilaista. Tähän maahan suomalaisen kaunis ja harmonisen vaalea ja murrettu sävymaailma istuu huonosti. Valo on erilainen ja luonnon värit niin vahvoja, että vanhat suosikit näyt...

Tänään juhlitaan sukulaistytön ripille pääsyä. Välineinä huopakynät, puuvärit ja kangastilkut. Minä tykkään, toivottavasti sankarikin.

Töissä vietettiin eilen vappua naamiaisten merkeissä. Asun keksiminen tuotti tavalliseen tapaan kauheasti päänvaivaa. Välillä olin jo luovuttamassa ja sanoin miehelleni esittäväni cylonia 2000-luvun Galactica-sarjasta . Voisi olla vaan tavallisesti ja vaivihkaa hyräillä All Alogn the Watchtoweria. Olisi tosin varmaan jäänyt alakoululaisille vähän hämäräksi tämä viittaus. Sitten se idea viimein tuli, ihan tyhjästä. Pukeuduin kirjatoukaksi! Tuntosarvia lukuun ottamatta kaikki tarvittava löytyi kotivarastoista. Vanhoista kirjan sivuista taiteltuja koristeita ja pieni kirjakaulakoru (evästä yllättävää nälkää varten). Vanhoihin kirjan kansiin liimasin lukemiani, lapsille suosittelemieni kirjojen nimiä.

 Rentoutumista.  Perjantain kauppareissulta ostettu Flown Book for paper lovers, yli 300 sivua kortteja, kirjekuoria, julisteita, lahjapaperia, viirejä, askartelupapereita ja vaikka mitä muuta. Pari tiskirättiä tuliaisiksi ystävälle. Kahvilla sitruunakakkua. Vaatimattoman näköistä, mutta ihan mahtavan hyvää. Sitruunakakun ohje: 1,5 cup jauhoja 1c sokeria 1,5tl leivinjauhetta 3 munaa 2 sitruunan raastettu kuori 1 sitruunan mehu 1/2 c öljyä tai voita ripaus suolaa Sekoita aineet ja paista kakkua 175 asteessa n. 40 minuuttia. Kakun paistuessa valmista sitruunasiirappi. 1/4c sokeria 1 sitruunan mehu Keitä hiljalleen, usein sekoittaen, kunnes sokeri on sulanut. Kun kakku on paistunut, pistele kakun pinta pieniä reikiä esim. haarukalla. Valele kakun pinta sitruunasiirapilla ja anna imeytyä. (Ohje on alunperin englanninkielinen, joten mitat ovat valitettavasti kupeissa)

...jääkarhuilla. Sinne tämä kaveri kai on uimassa. A4-arkista taiteltuun rasiaan on pakattu joulumuistaminen ystävälle (täysin jääkarhuihin liittymätön tosin). Idea tähän(kin) jostain pinterestin syövereistä, valitettavasti unohdin laittaa ylös. Tässä vielä linkki otsikon lauluun, oli muutama vuosi sitten hitti tokaluokkalaisten keskuudessa :) Jääkarhujen kahvila (Sakari Kuosmanen)

Aloitetaan joulun jälkeen viitosluokkalaisten uusi lukuprojekti tällaisten tekemisellä. Ope ainakin innostui koekappaleiden väkerryksestä... Voi olla että näitä tässä joulun joutopäivinä syntyy vielä muutama lisääkin? Alkuperäinen idea, page corner bookmarks, löytyi Tally's Treasury -blogista .

Suurin osa syksystä kului opiskellessa Briteissä. Vapaa-aika oli vähän kortilla, mutta parin viikon angiina tarjosi tilaisuuden vähän näperrelläkin. Siinä sairastaessa syntyi virkattu Elise Shawl mukaan otetuista ohuen Pirkka-langan jämistä. Syksy Englannissa oli poikkeuksellisen pitkä ja lämmin, mutta sisätiloissa sentään oli villahuivillekin silloin tällöin tarvetta. Huivi on virkattu kolmosen koukulla. En ollut pitkään aikaan virkannutkaan mitään isompaa, mutta tämä huivi vei kyllä mukanaan. Ohje oli yksinkertainen, malli koostuu vain kahdesta kerroksesta. Mielenkiinto pysyi kuitenkin yllä koko huivin ajan. On tässä ihan vähän ehditty näperrellä jo kotiinpalun jälkeenkin, eilen tein nimittäin tämän vuoden joulukortit. Suomeen lähetettävät kortit ostettiin tällä kertaa jo Englannista, mutta ulkomaille menevät askartelin itse. Tässä vielä kuva paikasta, jossa opiskelimme.

Neulenorsuun asti en vieläkään ole ehtinyt, mutta massanorsuja syntyi. Ihan vaan vapaalla kädellä kaulitulle massalevylle piirreltyjä ja sitten veitsellä leikattuja. Jokainen vähän omanlaisensa. Kuviointi on tehty pitsiliinalla painamalla. Massan merkkiä en muista, joku perushalpismassa, muistaakseni jonkun lastenleirin jämiä, jota olen hautonut kaapissa jo useamman vuoden. Nyt pääsi käyttöön. Norsujen lisäksi massasta syntyi samalla idealla sydän koristeita, ehkä joulukorteissa tai -paketeissa hyödynnettäväksi.

Pääsiäisaamu alkoi munien värjäämisellä. Ensin ajattelin mennä perinteisillä sipulin kuorilla, mutta sitten muistin laatikossa lojuvat KoolAidit. Ei kun värjäämään! Valitsin neljä väriä: Strawberry-Kiwi, Orange, Cherry ja IceBlue. Laatikossa olisi ollut myös Grape, mutta pikaisen nettihaun jälkeen jätin sen pois, koska tuloksena näytti olevan kauniin lilan sijaan harmaa.  Ja tällaisia niistä sitten tuli. Ylhäällä ja alimpana on Orange (toinen oli liemessä kauemmin), ylhäältä toisena IceBlue (lemppari) ja toiseksi alimpana ensin vasemmalla Strawberry-Kiwi ja Cherry.   Munat värjäytyivät hyvin, mutta kosteana väri pyyhkiytyi/hankautui jonkun verran pois.  Minua näin syntynyt kuluneen näköinen pintä kyllä viehätti. Kun munat saivat kuivua kunnolla, väri pysyi paremmin. Värjäsin vain kuusi munaa, aamupalalle. Kuoren alle väri oli imeytynyt vain Cherryssä, makua ei ollut häiritsevästi. Yksi sininen muna jäi vielä koristamaan keittiötä. Säästin liem...

Olen jo pitkään suunnitellut tekeväni uuden neulatyynyn. Tähän asti minulla on ollut käytössä vain yksi hyvä neulatyyny nuppineuloille, ja tarvitsin toisen. Hassua, miten juuri tuollaisten pienten töiden tekeminen jää joskus roikkumaan vaikka kuinka pitkäksi ajaksi. Päätin kokeilla huovutetuista levyistä teippirenkaan sisään tehtyä mallia. Kaapissa sattui olemaan vuosia siellä piillotellutta huovutsvillaa, joten pääsin heti kokeilemaan. Edellisestä märkähuovutuskerrasta oli tosiaan aikaa, joten jälki ei ollut erityisen kaunista... Olin kokonaan unohtanut, kuinka nopeasti ohuehko levy huopuu. Mutta niinpä vaan näistäkin oravannahoista syntyi ihan kelvollisen näköinen neulatyyny. Ihan tyytyväinen en väreihin ole, mutta kun jämätarvikkeilla mentiin niin käytettiin sitä mitä oli. Kovaan työhön tämä ei vielä ole joutunut, joten lopullista tuomiota käytettävyydestä odotetaan. Mahdollisuus tökätä sakset pystyyn neulatyynyyn on ainakin mainio! Toivon, että villa auttaa pitämään...