Haruni

Tehtiin alkukuusta reilun viikon mittainen kesälomareissu, ihan vaan täällä koti Suomessa. Reissun aikana uuden kodin löysivät niin puput, norsut kuin lahjapussukatkin. Matkaneuleeksi otin mukaan sukka- ja huivilangat. Autossa en harmikseni pysty neulomaan, mutta kyläpaikoissa jutustelun ohessa onneksi kyllä.

Muutaman ensimmäisen matkapäivän aikana valmistuivat sukat. Sellaiset raidoitetut, kärjestä aloitetut lyhytvartiset, joihin sai upotettua jämälankoja viimeistä senttiä myöten. Kotiin palattuani ystävä sattui kyselemään, lojuisiko mulla nurkissa yhtään koditonta villasukkaparia. Sukat matkasivat siis uuteen kotiin ennen kuin ehdin ottamaan niistä kuvaa.

Huivi pääsi puikoille seuraavaksi. En ollut valinnut mallia ennen matkaa, mutta lopulta päädyin Bex Hopkinsin kauniiseen Dew Drops -ohjeeseen. Huivinkin tarkoituksena oli kuluttaa jämälankoja, joten suunnittelin sen kaksiväriseksi: keskiosa vaalealla sumun sinisellä ja reunus tummemmalla sinisellä.

Reissun aikana sain neulottua valmiiksi keskiosan. Kotona aloitin reunusta, mutta jotenkin se ei vain kuitenkaan miellyttänyt silmääni. Ehkä syynä oli paksuhko lanka ja isot puikot, jotka saivat kastepisarat näyttämään valtavilta. Ei ollenkaan noin herkiltä kuin kuvissa. Purin ja aloin etsiä vaihtoehtoista mallia.

Päädyin lopulta Emily Rossin ohjeeseen Haruniin. Ohje on tullut vastaan vuosien aikana monessa paikassa ja usein olen sitä ihaillut. Tänään pingotusmalleja selaillessani huomasin ihailleeni mallia jo vuonna 2011 Vyyhdin neulomana. Malli ei kuitenkaan näytä ihan minulta, joten toteutus on jäänyt. Tämä huivi tulee kuitenkin lahjaksi, ja luulisin saajan pitävän tästä.

Koska huivin keskiosa oli jo neulottu, neuloin ohjeesta vain B-kaavion. En ole pitkään aikaan neulonut pitsiä, ja tuntuipa mukavalta! Mallia oppi nopeasti seuraamaan ilman ohjettakin, mutta kuitenkin tapahtumaa riitti koko ajan. Nurjien kerrosten neulominen alkoi tosin loppua kohden vähän puuduttaa, kun silmukoita alkoi olla niin paljon. Vaikka katselinkin etukäteen useita kuvia erilaisista toteutuksista, yllätyin silti, kuinka suuri tuo reunaosa oli. Valmissaa työssä se silti näyttää ihan sopusuhtaiselta. Päättelyn tein lopulta virkkaamalla. Yritin ensin puikkojen kanssa, mutta homma tuntui vähän turhan hitaalta. Koukun kanssa päättely meni todella sujuvasti. Kuvista näkyy vähän huonosti, mutta päättelykerros on samaa harmaan sinistä kuin keskiosakin.

Lankana huivissa oli yski suursuosikeistani, ohut Pirkkalanka. Menekistä en valitettavasti osaa sanoa, koska unohdin punnita huivin... Puikot 4mm.