Neulanen

Viimeisinä lomapäivinä päätin antaa mielitekojen viedä ja jättää palapeiton ja neuletakinyn hetkeksi omiin oloihinsa. Harmaa kerä vironvillaa alkoi jutella ja tällaista syntyi: Juomapullon suojus miehelle. Vaihdoin virkkaussuuntaa alaosan jälkeen, siitä tuo pieni pinnan muutos. Pohjan virkkasin neliöksi, sen jälkeen pelkkiä kiinteitä silmukoita suorana putkena alusta loppuun. Jotta suojus muotoutuisi pulloon mukavasti, tein yläosaan halkion, jonka liepeet taittuvat päällekkäin kun naru kiepautetaan kiinni. Mukinlämmittimiäkin tuli kolme lisää. Kaksi vasemman puoleista on virkattu yksinkertaisella lanagalla, oikean puoleinen taas neulottu kaksinkertaisella. Ensimmäisessä on raitoina kiinteitä silmukoita ja pylväitä, keskimmäisessä tiheää simpukkakuviota ja viimeisessä rikottua helmineuletta. Nämä eivät jää kotikäyttöön, vaan lähtevät lahjoina eteenpäin syksymmällä.

Näillä helteilläkin on tärkeää huolehtia siitä että varmasti pysyy lämpimänä. Ystävä kyseli tänään mukinlämmittimen ohjetta. Tästä muistin joskus pari vuotta sitten kaapin perälle nappia vaille valmiiksi ehtineen alpakkaisen mukinlämmittimen. Kaivoin tekeleen esiin ja kiinnitin napin. Olihan tuo ihan näppärä aamuteellä ulkona, kun saattoi kantaa mukin tukevasti molemmin käsin rappuja alas ilman sormien palamista. Ja onhan se söpö. Mieli tekisi tehdä muutama lisääkin, mutta en tiedä, tulisiko niitä kuitenkaan käytettyä. Mies ei kuulema kuitenkaan halua omaa. Voi olla, että näitä silti vielä pari tekaisen... Neuletakin kanssa mennään tässä vaiheessa. Etureunojen huolittelu, nappien kiinnitys ja päättely ovat vielä edessä. Väri ei tässä kuvassa ihan pääse oikeuksiinsa, se on oikeasti mielestäni aina yhtä viehättävältä kuulostava " robin egg blue ". Suomessa ei kai punarintarastaita ole, joten meikäläisittäin ihan vaan rastaan munan sininen. Jotenkin se ei tosin kuulosta i...

Ihana ihana kesä! Ennen kuumimpia helteitä ehdin ommella kaksi uutta hametta. Kolmaskin on tuloillaan, mutta sen valmistuminen tyssäsi nyt näihin kuumuuksiin. Näillä keleillä ompelussakin tulee hiki! Tätä mekkoa en ole ommellut tänä kesänä. Kangas on mamman vintiltä lötynyt. Mamma oli sen leikannutkin valmiiksi, ilmeisesti tästä piti tulla essumekko. Kavensin aika reippaalla kädellä ja lyhensin hihoja. Tykkään! Astetta romanttisempaa. Ohutta rypytettyä puuvillaa, jonka kuvio näkyy harmittavan huonosti. Luonnonvalkoisella pohjalla on eri sävyisiä ruskeita pisteitä ja pallukoita. Helma on kolmessa kerroksessa. Kangas on peräisin Eurokankaan palalaarista Tähän kankaaseen ihastuin heti! Ja tältä ne näyttävät seistessä.  Tässä vielä lähikuva tuosta lintukankaasta. Niin että helteille jatkoa vaan kiitos, täällä on varauduttu. Kissakaan ei pane pahakseen.   Ps. On täällä neulottukin. Mietestä ei tullutkaan Miette mystisen mitta...

Viime postissa mainitulta matkalta tarttui mukaan pienen neuletakillisen verran Dropsin Paris lankaa Seinäjoelta. Muutaman illan Ravelrya selailtuani päätin, että näistä tulee Miette. Miettekin on muuten sellainen malli, jota olen katsellut ja ihaillutkin jo pitkän pitkän aikaa, mutten sitten kuitenkaan koskaan ole itse neulonut. Nyt on sitten kai se oikea aika, ja minullekin tulee Miette. Neulomisen lisäksi olen ommellut. Alkuvuodesta paloja oli jo melko paljon. Pienten ja vähän pitempienkin luovien taukojen jälkeen niitä on nyt päätetty olevan riittävästi, ja olen edennyt palojen yhdistelyyn. Luksi harkitsin yhditämistä virkaamalla, mutta muutaman epäonnistuneen kokeilun jälkeen luovuin ideasta. Nyt omepelen paloja 4x4 palan ruuduiksi, jotka sitten lopuksi ehkä virkkaan yhteen. Ja ihan lopuksi ehkä virkkaan vielä koko peittoon yhtenäisen reunuksen. Ostin sitä varten jo muutaman kerän harmaata Parisia sieltä Seinäjoelta, mutta turha näitä on liian aikaisin lukkoon lyödä. Kats...

Tehtiin alkukuusta reilun viikon mittainen kesälomareissu, ihan vaan täällä koti Suomessa. Reissun aikana uuden kodin löysivät niin puput, norsut kuin lahjapussukatkin. Matkaneuleeksi otin mukaan sukka- ja huivilangat. Autossa en harmikseni pysty neulomaan, mutta kyläpaikoissa jutustelun ohessa onneksi kyllä. Muutaman ensimmäisen matkapäivän aikana valmistuivat sukat. Sellaiset raidoitetut, kärjestä aloitetut lyhytvartiset, joihin sai upotettua jämälankoja viimeistä senttiä myöten. Kotiin palattuani ystävä sattui kyselemään, lojuisiko mulla nurkissa yhtään koditonta villasukkaparia. Sukat matkasivat siis uuteen kotiin ennen kuin ehdin ottamaan niistä kuvaa. Huivi pääsi puikoille seuraavaksi. En ollut valinnut mallia ennen matkaa, mutta lopulta päädyin Bex Hopkinsin kauniiseen Dew Drops -ohjeeseen. Huivinkin tarkoituksena oli kuluttaa jämälankoja, joten suunnittelin sen kaksiväriseksi: keskiosa vaalealla sumun sinisellä ja reunus tummemmalla sinisellä. Reissun aikana sain neulott...

Neulenorsuun asti en vieläkään ole ehtinyt, mutta massanorsuja syntyi. Ihan vaan vapaalla kädellä kaulitulle massalevylle piirreltyjä ja sitten veitsellä leikattuja. Jokainen vähän omanlaisensa. Kuviointi on tehty pitsiliinalla painamalla. Massan merkkiä en muista, joku perushalpismassa, muistaakseni jonkun lastenleirin jämiä, jota olen hautonut kaapissa jo useamman vuoden. Nyt pääsi käyttöön. Norsujen lisäksi massasta syntyi samalla idealla sydän koristeita, ehkä joulukorteissa tai -paketeissa hyödynnettäväksi.