Neulanen

Toissakerralla vilauttamistani kudekeristä on nyt syntynyt yksi suurehko palmikkokerä, ja ompeluakin olen jo ehtinyt aloittaa. Tästä on siis tulossa pyöreä (kylppärin?) matto. Kankaina käytin vanhoja puuvillakankaita. Tähän on uponnut yksi keittiön kappa, parin pöytäliinan jämät, miehen paita, lapsuuden lampunvarjostin, esiliina, huivi, kesähame, alushameen helma ja varmaan vielä jotain muutakin. Leikkasin kuteista n. 3 cm levyisiä.  Letittäessä pyrin kääntämään risareunat piiloon, mutta ihan kaikissa kohdissa se ei onnistunut. Letitin palmikosta hieman kaartuvan kiepauttamalla oikeanpuoleisen kuteen keskelle kahdesti peräkkäin aina silloin tällöin. Alussa useammin, loppua kohden harvemmin niinkuin virkkauksen lisäykset silloin kun virkataan ympyrää. Kuteita jatkoin Moda Bake Shop -blogissa esitetyllä tavalla . Näin vältin kaiken ompelun letitysvaiheessa! Kaikkien ohjeiden vastaisesti ompelen mattoa kasaan puuvillaisella virkkauslangalla. Lähes kaikissa lukemissani ohjeiss...

Nyt on sitten Maijat tuhottu - lähes. Muutamia pieniä nöttösiä on vielä nurkissa. Samoin hieman Jannea ja 7 veljestä. Katsotaan, mitä niistä vielä syntyy, tosin ehkä vasta sitten syksymmällä. Kesäksi ois vähän muutakin neulottavaa kuin sukat. Päättelyurakka vähän hirvitti etukäteen, mutta yllättävän kevyestihän se lopulta meni television äärellä. Lankaa näihin upposi 68 g, koko n. 39/40. Neuloin sukat kärjestä alkaen. Toisessa sukassa punainen lanka loppui harmittavasti päätellessä viimeisellä puikolla. Päättelin sitten loppuun oranssilla. Sopii ihan hyvin tähän räsymattofiilikseen, muutamassa muussakin kohdassa raidat on pikkuisen erilaisia.

Niistä tuli sammakot. Kärjestä aloitetut, kiilakantapäälliset pintaneuleiset sammakkosukat kokoa 37/38. En oikein tykkää. Mutta on ne sukat. Tosi vihreät sukat.  Raitasukkia oli alunperin tarkoitus tehdä vain kolmet, mutta jämiä jäi vielä sen verran, että puikoilla on vielä neljännetkin. Valmistuvat ehkä jo viikonlopun aikana. Toivoisin. Vähän räsymattotunnelmaa. Langanpäät päättelen ihan perinteisesti, joten niissä voi kyllä vierähtää ensi viikonkin puolelle. Ja räsymatoista puheenollen, seuraava (tai siis tässä limittäin menossa oleva) syntyy näistä keräsistä. Reilun viikon kuluessa olen joutessani leikellyt ja kerinyt, nyt pitäisi uskaltaa aloittaa. Kangaspuita ei ole käytössä, tämä syntyy ihan käsipelillä. Lisää aiheesta sitten, kun on jotain nähtävää.

Töissä vietettiin eilen vappua naamiaisten merkeissä. Asun keksiminen tuotti tavalliseen tapaan kauheasti päänvaivaa. Välillä olin jo luovuttamassa ja sanoin miehelleni esittäväni cylonia 2000-luvun Galactica-sarjasta . Voisi olla vaan tavallisesti ja vaivihkaa hyräillä All Alogn the Watchtoweria. Olisi tosin varmaan jäänyt alakoululaisille vähän hämäräksi tämä viittaus. Sitten se idea viimein tuli, ihan tyhjästä. Pukeuduin kirjatoukaksi! Tuntosarvia lukuun ottamatta kaikki tarvittava löytyi kotivarastoista. Vanhoista kirjan sivuista taiteltuja koristeita ja pieni kirjakaulakoru (evästä yllättävää nälkää varten). Vanhoihin kirjan kansiin liimasin lukemiani, lapsille suosittelemieni kirjojen nimiä.