Neulanen

Vajaa vuosi sitten mainitsinkin , että olemme suunnittelemassa muuttoa toiselle mantereelle. Viisumisäädösten muututtua muuttomme on nyt siirtynyt, todennäköisesti ensi vuoden alkuun asti. Käsityörintamallahan tämä tarkoittaa sitä, että minulla on enemmän aikaa kerättyjen varastojen tuhoamiseen! Ihan hyvin olen siinä kyllä edistynytkin, siivosin lomalla lankakaappini, ja tällä hetkellä kaikki lankani ja puikkoni mahtuvat yhteen banaanilaatikkoon! Uskomatonta.   Seuraavana on suunnitelmissa kutoa pois sukkalankoja. Maijoja on kertynyt kaappeihin monessa eri värissä. Lajittelin värit, punnitsin ja onnistuin jakamaan langat sopivasti kolmiin sukkiin. Kuvassa näkyvien värien lisäksi sukkiin saattaa tulla hieman lisämausteita jämälankapurkin pikkukeristä. Ensimmäiset ovat jo puikoilla!

 Sorteerasin jälleen kerran lankavarastoani ja käytin Parisin loput tällaiseen keittiöpyyhkeeseen. 50 silmukkaa, nelosen puikot ja 113g lankaa. Tykkään. Käyttökelpoisuutta pääsen arvioimaan, kunhan pyyhe ensin selviää ensimmäisestä pesustaan. Pyyhkeen jälkeekin lankaa jäi vielä hieman. Niistä virkkasin alusen pressopannulle. Nyt on Parisit käytetty!  

Tämä on hyvää. Ohje on alunperin Viljavapaa keittiö -blogista. Blogi on sittemmin siirtynyt suljetuksi, joten en voi linkittää. Harmi, blogissa oli vaikka kuinka paljon muitakin herkullisia ohjeita. Näkkäriohjeen onneksi kirjoitin jo ylös jo ensilöytämältä. 3 munaa (tai 2 isoa) 3 dl siemeniä (tällä kertaa laitoin 1,5 dl auringonkukan, 0,5 dl pellavan, 0,5 dl kurpitsan, 0,5 dl seesamin ja vähän unikon siemeniä) n. 1/2 tl suolaa 1 dl jauhoa (tällä kertaa laitoin 1/2 dl tattari- ja saman verran mantelijauhoa) Sekoita aineet. Levitä taikina uunipellille ohueksi levyksi (nuolija on tässä hyvä apu). Meillä on sen verran iso pelti, että taikina ei riittänyt ihan koko pellille. Paista 175 asteessa n. 15-20 minuuttia, kunnes näkkäri on kauniin väristä ja kuivakkaa. Paloittele heti uunista oton jälkeen ja anna jäähtyä. Minun näkkärini paistui tällä kertaa sen verran rapsakaksi, että leikkaamisesta ei lämpimänäkään tullut mitään vaan palaset piti murtaa.

Tulihan niistä lopulta lapaset, kaiken purkamisen ja uudelleen aloittamisen jälkeen. Ei ihan sellaiset, kuin alunperin ajattelin, mutta lapaset kumminkin. Alkuperäisestä innostajasta näkyy näissä pyöreä kärkikavennus ja tiplat, jotka lopulta toteutinkin linnunsilminä. Lankana Smartin ja Maija jämiä, yhteensä 65 grammaa. Olen niitä ehtinyt jo käyttääkin, ja täytyy myöntää että intialainen peukalokiila on ihan huippu! Mielessä pyörii monenlaisia ideoita, mitä kaikkea sen ja kirjoneuleen kanssa voisi kehitelläkään, mutta voi olla että ne jäävät tällä erää toteuttamatta. Akuutti lapastarve on nyt tyydytetty, ja on aika siirtyä seuraaviin puuhiin. Tänään se tarkoittaa laskiaspullien leipomista ja olohuoneen järjestyksen vaihtamista, huomenna jotain muuta mukavaa. Nyt on loma!

Löysin pinterestistä lapasmallin, johon ihastuin, Kaisa mittens. Lankakorin pohjalta löytyi sopiva määrä sinisävyistä Smartia ja oranssia Maijaa (vähän eri vahvuista tietysti...), joten ryhdyin työhön. Jo alussa rupesi vähän epäilyttämään. Neuloin kuitenkin sinnikkäästi ensimmäisen lapasen peukaloa vaille valmiiksi. Oikeasta kuvakulmasta kuvio näyttää melkein just niin kivalta kuin kuvittelinkin. Muuten neulepinta näytti mielestäni kuitenkin turhan rauhattomalta. Lisäksi mokasin peukalokiilan kuvio-osuuden. Purkuun meni. Seuraavaksi hylkäsin oikeat ja nurjat silmukat ja siirryin perinteisiin linnunsilmiin ja intialaiseen peukalokiilaan. Jälkimmäinen onnistui erinomaisesti (vaikkei kuvassa näykään). Linnunsilmätkin ovat periaatteessa ihan kivat, mutta ehkä tuo kaksivärisyys on kuitenkin liikaa. Purkuun tämäkin. Versiota 3 ei vielä ole aloitettu. Tällä kertaa pitäydyn kahdessa värissä. Jatkan ehkä edelleen linnunsilmillä. Ehdottomasti jatkan intialaisella p...